Vipsun historiaa

Sulkapallon pelaaminen alkoi vuonna 1975 pienellä porukalla työväentalolla nykyisen Prisman paikalla. Tämä alkuinnostus johti seuraavana 26.9.1976 Keravan sulkapalloseura Vipsu ry:n perustamiseen kuuden henkilön voimin. Seura rekisteröitiin seuraavana vuonna päivämäärällä 11.7.1977.

Alussa seuran toimintaan otettiin mukaan myös lentopallo ja laskettelu. Jäseniä uuteen seuraan haettiin lehti-ilmoituksilla, ja myös naispelaajia saatiin mukaan. Aluksi sulkapallovuoroja oli Jaakkolan koulun liikuntasalissa ja vanhalla työväentalolla vaikka kenttien rajoja ei ollut lattiaan maalattu kummassakaan paikassa; lupa rajojen omatoimiseen maalaukseen Jaakkolaan koululle saatiin myöhemmin. Myös Viron koululla pelattiin mutta hankalissa olosuhteissa, sillä seinät olivat lähes kiinni kentän takarajoissa. Lentopalloa pelailtiin Keravan poliisien ja järvenpääläisten harrastajien kanssa Järvenpään ammattikoululla. Laskettelemassa ja hiihtämässä käytiin lähinnä Lapissa kevättalvella ja kiistaakin syntyi, kun erään vuonna ilmeni, että lähes kaikki seuran rahat oli käytetty rullasuksien hankintaan! Tämän jälkeen seurassa keskityttiin vain sulkapalloon.

Hankalaan salitilanteeseen oli nähtävillä parannusta, kun seura sai kaupungilta lupauksen, että Killan koululle päästäisiin pelaamaan koulun valmistuttua. Näin myös tapahtui vuonna 1983, mistä lähtien Killan koulu on toiminut Vipsun pääasiallisena treenipaikkana ja kisojen järjestämisareenana.

Jos saliolosuhteet olivat aluksi haasteellisia, eivät välineetkään olleet vielä nykyisellä tasolla. 1970- luvun lopulla pelattiin täyspuumailoilla, joissa oli luonnonjänteet. Kevytmetallimailoihin siirryttiin 70- ja 80-lukujen vaihteessa. Kisojen D-luokassa sai pelata muovipallolla, mikä oli usein hankala paikka pelaajille, jotka harjoittelivat vain sulkaisilla palloilla. Tyypilliset pelikengät olivat keveitä kangaspäällysteisiä kumitossuja, joita tarvittaessa korjailtiin täyteliimalla.

Kilpailua ja valmennusta

Ensimmäisiä kisoja, joihin Vipsun edustajia osallistui, olivat Uudenmaan piirin kisat ja kansalliset kisat esim. Lohjalla, Hyvinkäällä ja Porvoossa. Yhteistyötä tehtiin lähiseudun muiden seurojen kanssa, kuten Järvenpään Kuntoliikunta ja Nukarilainen sulkapalloseura. Östersundom IF:n isähahmo Jukka Pessala (sittemmin edustaja Barcelonan Olympialaisten soihtuviestissä) kävi toisinaan valmentamassa ja jonkin verran vierailtiin myös ÖIF:n vuoroilla pelaamassa. Yhteydet ÖIF:n suuntaanhan ovat edelleenkin melko tiiviit, kun pelaajia liikkuu seurojen välillä molempiin suuntiin.

Vähitellen Vipsulla alkoi olla myös omaa valmennustoimintaa ja valmennuskursseilla käytiin mm. Pajulahden Urheiluopistossa. Ensimmäinen Pajulahdessa C-tasolle (nykyinen 1-taso) koulutettu valmentaja oli Matti Yliluoma vuonna 1979. Toimintaa yritettiin rahoittaa esim. järjestämällä tansseja vanhalla työväentalolla, tosin heikolla menestyksellä. Onneksi kaupungilta saatiin tukena kiinteä summa kerran vuodessa ja lisäksi saatiin junioreista pääluvun mukaista valmennuskorvausta.

Valmennustoiminnan myötä seuraan saatiin junioripelaajia, joista tunnetuin on jo junnuvuosinaan ÖIF:iin siirtynyt Kasperi Salo, moninkertainen Suomen mestari ja Ateenan olympiaedustaja, joka oli parhaimmillaan maailmanlistan 17. Usein lahjakkaimmat pelaajat ovatkin siirtyneet lajin suurseuroihin, mutta jonkin verran on Vipsua edustavillekin pelaajille kertynyt SM-mitaleja.

Kirkkaimpana saavutuksena voidaan kiistatta pitää Pekka Ryhäsen nelinpelin Suomen mestaruuksia vuosilta 2015 ja 2016. Lisäksi Pekka Ryhänen voitti nelinpelin SM-hopeaa vuonna 2011. Mitali oli Vipsun ensimmäinen SM-mitali yleisessä sarjassa, sekä hänen, Kasperi Salon ja muutamien muidenkin mitalit aiemmin junnuluokissa. Ikämiesluokissa (viiden vuoden portaat yli 35 vuotiaista alkaen) mestaruuksia ja mitalisijoja on niin ikään tullut useille pelaajille kuten Seppo Jormanainen, Teppo Smolander, Jan Mikkonen, Niilo Skyttä ja Lotta Aunio.

Sulkapallo on myös silloin tällöin ollut ohjelmassa Keravan ystävyyskunta-matkoilla, jolloin seuran junnuja on ollut mukana mm. pelireissuilla Tanskaan, Islantiin ja Ruotsiin. Tanskan ystävyyskuntamatkalta yritti väkisin tulla ammattivalmentaja mukana Suomeen valmentamaan Vipsua.

Nykytilanne

Nykyisin Vipsu on Keski-Uudenmaan suurin sulkapalloseura lähes 70 jäsenellään, joista junioripelaajia on suurin osa. Valmennustoimintaa pyöritetään omien, Suomen Sulkapalloliiton kouluttamien pelaaja-valmentajien toimesta ja eri tasoisiin kilpailuihin osallistutaan aktiivisesti. Vuoden 2013 joukkueiden 1-divisioonassa seura jäi yhden erävoiton päähän joukkueiden SM-sarjapaikasta.

Lisäksi vuoden 2007 SM-kilpailuiden yhteydessä Vipsulle myönnettiin pronssinen ansiomerkki 30-vuotisesta seuratyöstä sulkapallon parissa.

Seuran nimestä

Pelaajien kilpailuesitysten lisäksi vipsulaiset joutuvat kilpailumatkoillaan kertomaan usein tarinaa seuran nimestä. Paikallislehden julkaistua Vipsusta jutun, jossa muun muassa tätä asiaa arvailtiin, saatiin viestiä lehden lukijalta, joka kertoi seuraavaa: "Perustamisvuonna perustajajäsenet pitivät nimikilpailun. Loppusuoralle pääsivät ehdotukset LCV (roomalaisia numeroita, suomeksi 155, 155 cm on sulkapalloverkon korkeus päästä mitattuna) ja Vipsu eli Vilpittömät Sulkapalloilijat." Tarina ei kuitenkaan kerro, miten nimi vääntyi muotoon Vipsu, mutta ilmeisesti sillä tosiseikalla, että koska Lappeenrannassa vaikutti jo seura nimeltä WilSu eli Willimiehen Sulka, oli Vipsun lyhenne muodostettava hieman soveltaen.

(Koostanut Tommi Karjalainen, muokannut Timo Vesanen)